Impi lähti. Ihan hirveä petturi fiilis, niinkuin olen linnuille luvannut (joo o linnuilleppa hyvinkin) että tämä koti on niille viimeinen koti. Mutta ihan tähän hätään en ukkoa vaihda, joten hänen sairastuttuaan linnuille, pitää niistä luopua. Onhan tässä melkein vuoden kaikennäköistä viheltäjää tarjoutunut ostamaan lintuja...mutta ei sopivaa. Nyt minusta tuntuu että Riihimäeltä löytyi Impille hyvä koti, toivotan onnea uuteen kotiin ja toivon sydämmestäni että se olisi _viimeinen koti_. Aku jäi vielä meille odottamaan kohtaloaan. Mikään ei sitä puristele, tuossahan se heti tepasteli selkäni päällä kun luuttusin lattioita. Elämä jatkuu, tuntuu Aku sanovan! Tuo lintu osaa ainakin piristää mieltäni kun Impiä ikävöin :-D

Äipän pikku lokki