niin treenataan koko viikko ja tuskaillaan yöt kipujen kanssa, siinä pääpiirteittäin kaikki. Haku treenit on menneet Demolla mukavasti eteenpäin, ehkä suurin askel on nyt se että Demo pysyy sivullani (tai siinä lähellä) keskilinjalla ilman hihnaa :-D eikä yritä lähteä pimuja etsimään ennen aikojaan vaikka hilkulla onkin. Siinä keskilinjalla on näköjään paras paikka treenata sivulle tuloa koska palkinto on Demolle enemmän kuin mieleen > pääsee juoksemaan maalimiehen luo!
Eilisissä treeneissä meillä olikin tavallisuudesta poikkeavaa seuraa mukana sanoisinko reippaanlaisesti. Ei kuitenkaan mitään yllätys seuraa vaan tämän hakuporukan kaikki jälkikasvu kerralla samoissa treeneissä! Hyvin meni, sain jopa yllätyshienon posekuvan porukasta, minä polvivammaisena toimin lasten vahtina muiden viettäessä laadukasta aikuisseuraa ;-D Mukavasti aika meni, onneksi suurin osa lapsista on tyttöjä niin ei tarvinnut puiden latvoista ketään naarata. Silmät piti kuitenkin pitää myös selässä, koska uskomattoman vikkelästi meinasi piiloleikit lähestyä treenialueen etureunoja.
Koirille tämä oli mainiota häiriötreeniä...hhmm..ei tainnut ketään koiraa pahemmin häiritäkään. Koiratkin tietää että lapset on vain sitä elämää jota on väistämättä kaikkialla, paree tottua!
Ja mikä hauskinta, on helppo paimentaa koiraihmisten lapsia: ovat tottuneet lyhyisiin ytimekkäisiin käskyihin ja itsekin komentelevat toisiaan: "hiijaa koijat leenaa!"


Takana: Meeri, Henni ja Kalle. Vaunuissa: Erkki. Edessä: Pihla ja Ella.